Kuoron historia

Kuoron synty ajoittuu vuoteen 1908. Tuolloin perustettiin "Nuorsuomalainen Mieskvartetti". Nykyisen nimensä, Pohjan Laulu, kuoro sai, kun lokakuussa 1912 pidetyssä nimikilpailussa voiton vei nimimerkki "San Satiirius" alias puuseppä J. Laitinen Oulusta.


Kuorokuva 1900-luvun alkupuolelta

1930-luvun pula-aika ja sitä seuranneet raskaat sotavuodet aiheuttivat kuoron toiminnan hiipumisen. Hiljaisen kauden aikana Pohjan Laulun mieskuoroperinnettä piti yllä Oulun Radiokvartetti, jossa lauloi yhteensä 28 miestä.

Liekki leimahti uudelleen uudenvuoden aattona 1944, kun Olli Tawast, Martti Salokannel ja Runar Sandelin kutsuivat oululaisia laulumiehiä koolle. Kokous, jossa päätettiin Pohjan Laulun toiminnan jatkamisesta, pidettiin jo helmikuussa 1945. Paikalla oli 35 miestä. Puheenjohtajaksi valittiin Runar Sandelin, josta tuli myöhemmin kuoron kunniapuheenjohtaja. Yhdistyrekisteriin kuoro merkittiin vuoden 1946 joulukuussa.

Alkusyksystä 1958 kuorolaisten keskuuteen levisi tieto, jonka mukaan Pohjan Laulu on kutsuttu laulamaan presidentin linnaan itsenäisyyspäivänä. Innostus oli valtava ja kuoron jäsenmäärä kohosi lähelle sataa.

Vuonna 1965 Toivo Kukkosen johtama Pohjan Laulu sai harvinaisen kunnian olla Suomen edustuskuorona Eurooppa-konsertissa ja vuonna 1968 Pohjan Laulu vieraili Neuvostoliitossa. Esirippu avautui hitaasti, sillä ensimmäinen virallinen yhteys oli otettu jo lokakuussa 1965. Matkalle Odessaan lähdettiin kesäkuussa 1968.

Valtiovierailun luokkaa ollut vastaanotto hämmästytti kuorolaiset. Runsaasti erilaisten tiedotusvälineiden edustajia, kaupungin johto, isäntäkuoro ja satamäärin yleisöä oli kuoroa vastassa lentokentällä. Pääsipä kuoro myös valtalehti Pravdan sivuille. Neuvostoliiton radio ja televisio esittelivät useaan otteeseen kuoroa ja kaikki konsertit nauhoitettiin. Kolmessa virallisessa konsertissa oli kuulijoita yhteensä noin 3 000. Kaikki tapahtunut oli kuorolle suurta ja mahtavaa.  Pohjan Laulu otettiin Neuvostoliitossa myös 15 vuoden kuluttua vuonna 1983 lämpimästi vastaan. Tuossa vaiheessa kuoroa johti kapellimestari Rauno Rännäli.

1980-luvulta alkaen Pohjan Laulu on konsertoinut ja kilpaillut ahkerasti. Vuonna 1984 ensimmäisessä kansainvälisessä Franz Schubert-kilpailussa koettiin suomalaisen mieskuorolaulun juhlaa. Ylioppilaskunnan Laulajat voitti oman sarjansa ja Pohjan Laulu sijoittui sarjassaan toiseksi. Mainittakoon, että Pekka Kostiaisen säveltämästä laulusta "Kolm´ on miehellä pahoa" -esityksestä kilpailun tuomaristo totesi lyhyesti "täydellinen" - eikä vähiten loistavan solistimme Yrjö Väyrysen ansiosta.

Nämä menestykset ja osoitukset korkeasta tasosta, kuoron aktiivinen toiminta ja hyvin aktiivinen kvartettitoiminta toivat kuorolle huomattavan tunnustuksen suomalaisessa kuoroelämässä: Pohjan Laulu nimettiin 1986 Mieskuoroliiton vuoden kuoroksi Suomessa.

Vuonna 1988 Pohjan Laulu oli mukana, kun Finnair avasi suoran yhteyden Helsingistä Pekingiin. Kahden viikon konserttikiertueella kuoro kävi myös Hong Kongissa, Bangkokissa ja Singaporessa. Vuonna 1989 Pohjan Laulu voitti ensimmäisen Leevi Madetojan nimeä kantavan kuorokilpailun Turussa. Kuoro uusi menestyksensä II Leevi Madetoja-kilpailussa Oulussa 1995.

Ensimmäisen äänitteensä, Soi laulu aavoilta Pohjanmaan kuoro teki vuonna 1978. Toinen syntyi 1988, jolloin Yleisradio palkitsi Pohjan Laulun vuoden äänitteen tekemisestä ja jakoi tälle "Kritiikin punnukset". Tuo äänite - Pohjoisella rannalla - oli Yleisradion mielestä taiteellisesti ennakkoluuloton ja rohkea. Vuonna 1991 Pohjan Laulun mainiot esitykset kilpailuissa saivat jatkoa. Unkarin Budapestissa pidetyssä kansainvälisessä kuorokilpailussa kuoro saavutti kultamitalitason.

85-vuotis juhlavuontenaan vuonna 1993 Pohjan Laulu kävi Pohjois-Amerikan kiertueella Lahden Mieskuoron kanssa. Kuorot yhdistyivät niin sanotuksi "Kullervo kuoroksi", joka lauloi Jean Sibeliuksen sinfonisen runon "Kullervo", Gennadi . Tässä Torontossa pidetyssä konsertissa solisteina lauloivat Walton Grönroos ja Soile Isokoski. 1997 Pohjan Laulu julkaisi kolmannen äänitteensä - Isänmaalle -yhteistyössä Oulunsalon Lions-klubin kanssa.

Neljännen äänitteensä, Etsin joulun hiljaisuutta, kuoro julkaisi jouluksi 2002. Levyn teemana on oululaisuus, lähes kaikissa levyn lauluissa on oululaisen säveltäjän, sanoittajan tai sovittajan kädenjälki. Lisäksi levyllä esiintyvät kuoron kanssa maamme eturivin oopperalaulajat Helena Juntunen sekä Jyrki Anttila.

 

Pohjan Laulun kunniamarssi (Kuuntele tästä)

Soi laulu aavoilta Pohjanmaan
sitä purkaa rintamme paine
Joka mies sen tuntee tunnossaan,
se kuohuu kuin koskien laine
Sävel koskien ei tämä kuolla saa,
se laulajarinnoissa elää
Ja kantaen lippumme kunniaa,
se vieläkin voimalla helää.
Soi laulu aavoilta Pohjanmaan
vie voittoon tiemme,
kun renkaina ketjussa vuorollaan
näin virtojen viestiä viemme.

Säv: Börje Sandelin
San: Mikko Asunta